Kennisbank

Mitä voitte näyttää yhteistoimintaelimelle tekoälystä

Miksi tämä aihe kuuluu yhteistoimintaelimelle

Tekoälyn käyttöönotto liittyy usein aiheisiin, joissa yhteistoimintaelimellä on lakisääteinen myötäpuheoikeus, kuten työn organisointi, tehtävämuutokset ja järjestelmät, jotka voivat seurata työntekijöiden käyttäytymistä tai suorituksia. Vaaditaanko ja milloin suostumus tai neuvonta, seuraa yhteistoimintaelimiä koskevasta laista (Wet op de ondernemingsraden) sekä organisaation omista sopimuksista. Tämä sivu kuvaa, mitä tietoa yhteistoimintaelin tavallisesti tarvitsee muodostaakseen käsityksen asiasta, ei sitä, onko ja mikä menettely teidän tilanteessanne on pakollinen. Jälkimmäisen kysytte lakimieheltä tai yritysjuristilta, joka vertaa lain tekstiä ja konkreettista suunnitelmaanne.

Mitä yhteistoimintaelin tavallisesti haluaa tietää

Yhteistoimintaelin, joka kohtaa tekoälysuunnitelmia, esittää tavallisesti samankaltaisia kysymyksiä. Mistä tehtävistä täsmälleen on kyse, ja minkä tiedon perusteella on määritetty, että tekoäly voi ottaa (osittain) haltuunsa nämä tehtävät? Kuka arvioi tuotoksen, ja mitä tapahtuu, jos tuotos hylätään? Muuttuuko asianosaisten työntekijöiden toimenkuva, ja muuttuuko sen myötä myös heidän työsuorituksensa arviointi? Ja: onko olemassa suunnitelma uudelleenkoulutukseen tai sisäiseen siirtoon, tai onko tätä vielä täsmennetty?

Nämä kysymykset eivät ole satunnaisia. Ne seuraavat roolista, joka yhteistoimintaelimellä on lain mukaan päätöksissä, jotka koskevat työn organisointia. Jaottelu, joka tehtäväkohtaisesti määrittää, ottaako tekoäly tehtävän kokonaan haltuunsa, tekeekö tekoäly työtä ihmisen valvonnassa, joka hyväksyy tai hylkää perustellusti, tai pysyykö työ ihmistyönä, antaa yhteistoimintaelimelle konkreettisen tarttumapinnan näihin kysymyksiin vastaamiseksi sen sijaan, että jäädään yleisluontoisuuksiin.

Mitä voitte konkreettisesti näyttää

Tehtäväkohtainen yhteenveto on käyttökelpoisempi kuin lausunto koko organisaatiosta. Kutakin tehtävää kohden voitte näyttää: mitkä vaiheet suoritetaan, kuka tällä hetkellä tekee mitä osaa, ja mikä osa tunneista todella vapautuu, kun tekoäly ottaa vaiheen haltuunsa. Jälkimmäinen on vaihteluväli, ei kiinteä luku, koska se riippuu lähdedatan laadusta, siitä, missä määrin valvontaa tarvitaan edelleen, ja siitä, miten tehtävä käytännössä suoritetaan.

Joidenkin tehtävien osalta tämä yhteenveto on jo mahdollista tehdä konkreettiseksi. Esimerkiksi voiko tekoäly hallita jaksottaista tilauslaskutusta ja voiko tekoäly vaihtaa digitaalisia laskuja e-laskutuksen avulla -kohdissa voidaan kuvata, mikä osa prosessista kulkee automatisoidusti ja mikä osa vaatii valvontaa. Myös tehtävä, kuten taloudellisten muutosten auditointilokin ylläpito, voidaan jakaa tällä tavoin. Tällaiset esimerkit antavat yhteistoimintaelimelle konkreettisen kohteen arvioitavaksi sen sijaan, että kyseessä olisi ilmoitus siitä, että 'tekoälyä otetaan käyttöön', tarkemmin täsmentämättä.

Yhteistoimintaelimelle on myös olennaista tietää, kuuluuko käytetty tekoälyjärjestelmä EU:n tekoälyasetuksen soveltamisalaan ja mitä velvoitteita siitä seuraa työnantajalle, esimerkiksi työntekijöille suunnatun avoimuuden osalta. Tämä kehys on kuvattu sivulla tekoälyasetus ja työntekijänne. Lisäksi yhteistoimintaelin voi kysyä tavasta, jolla työntekijöitä valmistellaan työskentelemään tekoälyjärjestelmien kanssa; tämän velvoitteen taustaa käsitellään sivulla tekoälylukutaito velvoitteena.

Miksi varhainen tiedottaminen on halvempaa kuin jälkikäteinen selittäminen

Jos tekoälysovellus on jo hankittu, otettu käyttöön ja osittain käytössä ennen kuin yhteistoimintaelin kuulee siitä, syntyy erilainen dynamiikka kuin silloin, kun yhteistoimintaelin on mukana alusta alkaen. Jälkikäteen on selitettävä sisällön lisäksi myös tapahtumien kulku: miksi tästä ei ilmoitettu aiemmin, mitkä valinnat ovat jo peruuttamattomia ja kuinka paljon liikkumavaraa on jäljellä muutosten tekemiseen. Tämä vie aikaa, voi hidastaa prosessia ja voi rasittaa työnantajan ja yhteistoimintaelimen välistä luottamusta, riippumatta siitä, oliko päätös sisällöllisesti oikea.

Varhainen tiedottaminen, ennen kuin valinnat lyödään lukkoon, antaa yhteistoimintaelimelle mahdollisuuden esittää kysymyksiä, kun muutoksille on vielä tilaa. Tämä ei tarkoita, että kaikkien yksityiskohtien tulisi olla jo valmiina; se tarkoittaa, että suunta, asianosaiset tehtävät ja kolmeen kategoriaan jaottelun taustalla olevat oletukset ovat varhaisessa vaiheessa pöydällä. Tehtäväyhteenveto, jossa on tehtäväkohtaiset vaihteluvälit, soveltuu tähän paremmin kuin lausunto pyöreissä luvuissa koko organisaatiosta, koska se antaa yhteistoimintaelimelle mahdollisuuden kysyä tarkemmin yksittäisistä osista ilman, että koko suunnitelma joutuu kyseenalaiseksi.

Onko ja miten tämä keskustelu on lain mukaan pakollinen, ja missä määräajassa, on kirjattu yhteistoimintaelimiä koskevaan lakiin sekä organisaationne omaan yritysyhteistyösopimukseen tai yhteistoimintaelimen työjärjestykseen. Tämä sivu kuvaa mekanismin; tarkan tekstin ja sen soveltamisen teidän tilanteeseenne kysytte lakimieheltä tai yhteistoimintaelimen sekretariaatilta.

Mitä voitte tehdä nyt

Käyttökelpoinen lähtökohta keskustelulle yhteistoimintaelimen kanssa on yhteenveto tehtävistä, jaoteltuna kolmeen kategoriaan, jossa kutakin tehtävää perustellaan sen sijaan, että esitetään väite. Jos haluatte ensivaikutelman ennen tämän yhteenvedon laatimista, ftetoai:n ilmainen pikatesti antaa kahdellatoista kysymyksellä, ilman tiliä, arvion siitä, mikä osa profiilinne tunneista on tänä päivänä tekoälyn siirrettävissä. Täydellinen työskannaus, joka työstää tätä pidemmälle tehtäväkohtaisesti, on vielä rakenteilla.