Kysymykseen "saako tätä dataa käyttää AI:ssa" vastataan usein katsomalla sisältöä: onko siinä nimi, summa, diagnoosi. Se ei ole asian ydin. Ratkaisevaa on useimmiten tietojen alkuperä: millä ehdoilla ne on kerätty, mihin tarkoitukseen ja millä perusteella. Sama teksti — esimerkiksi asiakassähköposti, jossa on osoite — voidaan yhdessä järjestelmässä käsitellä ongelmitta tekoälysovelluksella ja toisessa ei, riippuen siitä, miten kyseiset tiedot on aikoinaan saatu ja mitä niistä on sovittu tai kirjattu.
Tästä syystä yleistä listaa "näitä tietolajeja ei saa koskaan käyttää AI:ssa" ei ole olemassa, eikä se olisi mielekäskään. Sen sijaan on olemassa joukko huomiokohteita, joiden osalta tietojen alkuperä ja tarkoitus on tarkasteltava erityisen huolellisesti ennen kuin ne viedään tekoälysovellukseen.
Henkilötiedoissa kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, onko jokin henkilötieto, vaan siitä, mihin tarkoitukseen se on kerätty. Tietoja, jotka on hankittu tiettyä tarkoitusta varten — esimerkiksi tilauksen käsittelemiseksi — ei saa noin vain käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten mallin kouluttamiseen tai ajamiseen tekoälytyökalun läpi, joka jää alkuperäisen käyttöyhteyden ulkopuolelle. Onko se sallittua, riippuu perusteesta, jolla tiedot on aikoinaan saatu, mahdollisesta suostumuksesta ja siitä, mitä omissa käsittelysopimuksissa ja tietosuojaselosteissa on tästä kirjattu. Tarkat ehdot määräytyvät oman maan lainsäädännön mukaan; ajantasainen teksti on saatavilla tietosuojaviranomaiselta ja voimassa olevasta tietosuojalainsäädännöstä.
Henkilötietojen sisällä on erillinen ryhmä, jota koskee tiukempi sääntely: tiedot terveydestä, alkuperästä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, rikosoikeudellisista asioista ja vastaavista kategorioista. Näihin tietoihin sovelletaan lisäehtoja, jotka ovat riippumattomia siitä, toimisiko tekoälysovellus niiden kanssa hyvin. Myös tässä alkuperä on ratkaiseva: onko data kerätty kehyksessä, joka sallii sen käsittelyn tekoälyjärjestelmällä, ja onko olemassa peruste, joka kattaa tämän käytön.
Henkilötietojen lisäksi kyseeseen tulee myös luottamuksellisuus, joka ei perustu tietosuojalainsäädäntöön vaan sopimuksiin. Asiakkaiden, toimittajien tai kumppaneiden tietoja, jotka on jaettu salassapitolausekkeen alaisuudessa, ei voi noin vain syöttää tekoälytyökaluun, varsinkaan jos kyseinen työkalu käsittelee dataa organisaation ulkopuolella tai käyttää sitä mallin kouluttamiseen. Tämä tulee esiin esimerkiksi sähköpostin käsittelyssä: kun arvioidaan, voiko AI ottaa yleisen sähköpostilaatikon triagen hoidettavakseen, merkitystä on paitsi sillä, pystyykö tekoälytyökalu teknisesti lukemaan ja lajittelemaan viestejä, myös sillä, kuuluuko näiden viestien sisältö kolmannen osapuolen kanssa tehdyn luottamuksellisuussopimuksen piiriin. Sama mekanismi koskee puhelinliikennettä: kun tarkastellaan kysymystä siitä, voiko AI ottaa puheluihin vastaamisen ja niiden yhdistämisen hoidettavakseen, on myös selvitettävä, mitä tietoja puhelun aikana tallennetaan ja käsitellään, ja millä sopimuksilla se tapahtuu.
Toinen huomiokohde ei ole tietojen sisältö vaan niiden ajallinen status: tiedot, joihin sovelletaan lakisääteistä tai sopimusperusteista säilytysaikaa, on hoidettava tietyllä tavalla, ja tekoälysovelluksen käyttöönotto ei muuta tätä velvoitetta miltään osin. Kun tätä selvitetään arkistointiprosesseja varten, päädytään usein luonnostaan kysymykseen siitä, miten voiko AI ottaa asiakirjojen arkistoinnin ja säilytysaikojen tarkistamisen hoidettavakseen suhteutuu omaan säilytysvelvollisuuteen: tekoälyjärjestelmä voi olla avuksi säilytysaikojen tunnistamisessa, mutta vastuu asianmukaisesta noudattamisesta ei siitä siirry pois.
Uuden tekoälysovelluksen käyttöönotto tietojen syöttämisessä koskee toisinaan myös yhteistoimintaoikeuksia, erityisesti kun kyse on järjestelmistä, jotka käsittelevät tietoa työntekijöiden toiminnasta, käyttäytymisestä tai läsnäolosta. Se, vaaditaanko ja milloin vaaditaan yritysneuvoston hyväksyntää, on itsenäinen kysymys, joka on erillinen tietosuojakysymyksestä; lisätietoa löytyy sivulta milloin yritysneuvosto on toimivaltainen. Myös muodollisen hyväksyntäprosessin ulkopuolella voi olla hyödyllistä tarkastella, miten yritysneuvoston informointi tekoälystä toteutetaan, juuri koska tietojen käyttö ja tekoälysovellusten käyttöönotto nousevat organisaatiossa usein esiin yhdessä.
Tämä sivu kuvaa mekanismin, jonka perusteella tietoja voidaan tai ei voida käyttää tekoälysovelluksessa. Päätöksiin, jotka koskevat toimenkuvien, työprosessien tai henkilöstöpolitiikan järjestämistä tekoälyn käyttöönoton seurauksena, sovelletaan omia lakisääteisiä vaatimuksia ja omia harkintoja, joihin tämä sivu ei tarjoa perusteita.
Keskeinen kysymys kunkin tiedon kohdalla, jota haluatte käyttää tekoälysovelluksessa, ei ole "onko tämä arkaluonteista" vaan "millä ehdoilla tämä on aikoinaan saatu, ja kattaako tämä peruste myös tämän käytön". Sen selvittäminen on oman organisaation työtä, mahdollisesti yhdessä oikeudellisen neuvonantajan kanssa. Jos haluatte ensin viitteen siitä, mikä osa tehtävistänne ylipäätään soveltuu tekoälyn hoidettavaksi, erillään tietokysymyksestä, voitte täyttää ftetoain maksuttoman pikatestin: kaksitoista kysymystä, ei tiliä, ja arvio siitä, kuinka suuri osa profiilinne tunneista on tänään siirrettävissä tekoälyn hoidettavaksi. Kattava työtehtäväanalyysi, joka ottaa tällaiset tietokysymykset huomioon tehtäväkohtaisesti, on vielä kehitteillä.
Vraag maar. Ik ken de kennisbank van deze site; wat ik niet weet, zeg ik erbij.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.